tiistai 30. lokakuuta 2018

Niin mikä metro?

Jos eilinen oli mun mielestä toiminnan täyteiten ja vauhdikas niin mikähän tämä päivä on si ollu.

Aamulla tosiaan herättiin ja lähettiin aamupalalle. Täytyy kyllä sanoa että on ikävä suomen hotellien aamupaloja. Tässä aamupalassakin saattoi olla vain se että en ole tottunut sen tapaiseen ruokaan, mutta se miten ne aamupalat oli järjestelty oli kyllä ihmeellinen. Sai moneen kertaan miettiä että missä on mitäkin.

Aamupalan ja aamutoimien jälkeen kokoonnuimme hotellin ala-aulassa. Siitä sitten lähettiin koko konkkaronkka kohti ensimäistä metro seikkailua. No loppujen lopuksi nää metrot on aika yksinkertaiset. Ainakin täällä. Pitää vaan seurata värikoodia ja katsoa mikä on sen raiteen päätepysäkki niin selviää jo oikeaseen paikkaan.




Ihan ensimäisenä kävimme eräässä koulussa, joka ei ulkoapäin eikä kyllä sisältä päinkään näyttänyt yhtään koululta, mutta kyllä siellä oppitunteja pidettiin.



Me menimme erääseen luokkaan jossa oli pulpetin laitettu semmoiseen soikeaan muotoon. Joka toisella penkillä istui suomalainen ja joka toisella penkillä istui venäläinen.

Meille annettiin siinä semmoinen A4 kokoinen lappu jossa oli kysymyksiä. Nämä asiat meidän piti selvittää siitä vierellä istuvalta henkilöltä. Aluksi se hieman jännitti että mitenkähän tässä pärjää, että alkaako sitä vain sönkkäämään jotain ihan omiaan. MUTTA! Ei se ollutkaan niin kamalaa. Oikeastaan se oli tosi hauskaa ja yllätyin siitä kuinka paljon sain selvää asioista ja siitä että tää toinen osapuolo sai mun puhumisestani selvää.

Siinä hetken toistemme kanssa juteltua meidän piti kaikille esitellä tämä vierustoveri jonka kanssa oli ne lapun asiat käyneet.

Ai niin veimmehän me tosiaan tuliaisiakin! Oli jotain pastilleja? ja sitten suklaata. Saimme myös heiltä lahjan. Itse sain TODELLA hyvää appelsiini täytesuklaata.





Koulu käynnin jälkeen siirryimme syömään. Alan pikkuhiljaa tulla siihen tulokseen että oon todella nirso. Tämän päivän lounas ei todellakaan ollut minun makuuni, mutta aika moni siitä tuntui tykkäävän. Suurin järkytys siinä paikassa missä kävimme oli se että he eivät tunteneet käsitystä MAITOKAHVI.. jäipähän kahvikin juomatta.



Lounaan jälkeen taaplailimme pienen matkan seuraavaan kohteeseen joka oli Sokos Hotel. Siinä mitä olen suomen hotelleita nähnyt niin tää kyllä vei pisteet kotiin siinä. Kaikki oli suurta ja isoa. Sen hotellin ruoka-alue ja hyvinvointi alue olivat vanhassa rakennuksessa ja siinä ympärillä oli se uusi rakennus. Asiakaspalvelu oli siellä hotellissa omasta mielestäni todella hyvä ja asiallista.












Kun olimme hotellin kiertäneet ja kokontuneet sokos hotellin ala-aulassa niin suurimman osan tiet erkanivat. Toiset lähtivät kävellen hotellille ja toiset taas metrolla.

Loppusanoiksi voisin sanoa että jaloista huomaa kun on oikeasti kävellyt paljon(tai vaan on huonot kengät) mutta jos yhtä rakkoa ja kipeitä jalkapohjia ei lasketa niin tää päivä on ollut aivan mainio!

Kiitos kun luit!

~Laura~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Teleportti vuoteen 2023

 Siitä on jo vuoden päivät kun viimeksi tänne kirjoittelin. On ollut niin paljon kaikenlaista, että energiaa ei ole vain tänne asti riittäny...