Siitä on kohta kolme vuotta kun viimeksi sain aikaiseksi tekstiä. Silloin opiskelin ensimmäistä vuotta matkailupuolella. Nyt minulla on menossa viimeinen vuosi sitä alaa ja keväällä saan siitä paperit kouraan.
Muistaakseni blogini kuoli, koska en saanut enää inspiraatiota kirjoittaa. Se oli sitä aikaa kun suuri asioista oli tapahtumassa. En tiedä saanko nyttenkään kirjoitettua paljon, mutta en ota tästä stressiä.
Stressin aiheita on ollut paljon ja olen ollut sen takia aika väsynyt. Nyt pikkuhiljaa onneksi alkaa helpottamaan. Minulla on ihmisiä ympärillä joihin voin turvautua ja lapsi auttaa jaksamaan, vaikka hänelläkin on kova uhma päällä.
Näiden vuosien aikana on ollut mukava huomata kuinka olen kasvanut ihmisenä. Koti alkaa pysymään puhtaana, raha ei mene kokoajan johonkin turhuuksiin ja olen saanut todella paljon tehtyä itsenäisesti koulutehtäviä.
Vuosi 2020 oli kyllä todella opettavainen vuosi kaikinpuolin. Erillaiset oppimistyylit tulivat tutuiksi ja oli pakko opetella itselle uusia tapoja oppia, että sai tehtäviä tehtyä. Ihmisiä näki paljon vähemmän, mutta oppi arvostamaan niitä harvoja ihmisiä joita näki silloin tällöin. Oppihan sitä myös arvostamaan sitä oman kodin rauhaa ja turvaa.
Toivotaan että vuosi 2021 olisi parempi kaikin puolin. Pysytään kaikki terveinä ja hyvinvoivina. Teksti oli lyhyt mutta tiivistää aika hyvin miten mulla menee. Kuvia minulla ei ole nyt valitettavasti, mutta tarviiko niitä aina ollakkaan.
~Laura~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti